Aitara

Katariina

Katariina koissa kulki,
ilma vyötä valehti.
Siitä väki miettimähän,
ukot, akat arvomahan,
kylän väki kuiskimahan,
juoruämmät urkkimah.
Kylän väki kuiskimahan,
ämmät urkkimah.

Mikä meijän minjällä,
mikä meijän miniällä
Mikä meijän minjällä,
mikä meijän miniällä.

Vyöttä valehtii,
ilman vyötä valehtii.
Vyöttä valehtii,
ilman vyöta valehtii.

Katariina koissa kulki,
ilman vyötä valehti.
Siitä väki miettimähän,
ukot akat arvomahan:

Mikä meijän minjällä,
mikä meijän miniällä
Mikä meijän minjällä,
mikä miniällä.

Vyöttä valehtii,
ilman vyötä valehtii,
vyöttä valehtii,
ilman vyötä valehtii.

Oisko ollu asialla
kylän pojat pontevimmat,
aitan ovell iltasella,
Katariinan kynnyksellä.

Mikä meijän minjällä,
mikä meijän miniällä
Mikä meijän minjällä,
mikä meijän miniällä.

Vyöttä valehtii,
ilman vyötä valehtii,
vyöttä valehtii,
ilman vyötä valehtii.

Mikä meijän minjällä…

Tumala

Olis mulla poika sulle
hiukan sanomista.
Sen mie kuiskin kahen kesken,
jos se on mahollista.

Tokkopa tohit miule tulla
talonpitäjäksi,
pienen mökin iloksi
ja karjanhoitajaksi.

“Tumala, tumala, tumala ko kolena
tumala, tumala kolena.”

Hiukan se mökki ahdas lie,
ja tiekin on pitkänlainen,
silti se meijät yhteen vie,
vaikk onkin vajavainen.

Tumala….

En oo koskaan rouvastellu
lankkisaappahissa,
vaan tallustelu virsuissa, ja
sarkavaattehissa.

En oo päätäin kammannu,
en liikoja silitelly.
En oo liioin muita poikii
viereen vikitelly.

Tumala….

Mull on lehmät nutipäitä,
sarvekas on mulli,
läävä täysi lampaita, ja
pässin nimi Julli.

Sika sekä porsaita,
ja pari vasikoita.
Eikö syki sydämesi
aatellessa noita?

Tumala…

Jollet sä usko sanojain,
ja sydäntäs et anna,
itseppä sitten mullit syötän,
elä huolta kanna.

Tumala….

Maamo

Maamoni mailla
isäin pellon pientarill,
kasvoin kukkaseksi,
vartuin vanhemmaks.

Hyv’ ol’ olla miula,
olla oksall omenan,
kukkasen kotona
linnun lehossa.

“Milloin mieli on minulla,
alahalla allilla,
silloin mietin maamoin maita,
taattoin tanterii.”

Nyt oon muilla mailla
koti miula kaukana.
Vieraat on veräjät,
ouot olot tääl.

Nämä ouot ovet,
vierahat veräjät,
tiet tuntemattomat,
murheen mieleen tuo.

“Milloin mieli on minulla…”

Voi mie poloinen piika,
kuin olenkin onneton,
miss’ ois’ hyvä miula,
olla omenan.

On miun poloisen piian,
mieli maille maamoni,
pian palamahan,
taattoin tanterill’.

“Milloin mieli on minulla…”

Niin mie mieltynen

Nousi neitonen norosta,
varsi valkia vedestä.
Lehon lemmen liepehiltä,
kullaiselta koivikolta.
Lintu lauleli lehossa,
pieni lintu pensahassa.

Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjaistansa matkovaksi.

Kullaistansa kuikutteli,
marjaistansa maanitteli.
Katsoi ylös tavahalle,
katsoi alas aaltoloille.

Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjastansa matkovaksi.

Sulho noin sanoiksi virkki,
vettä myöten vieritteli.
Niin mie mieltynen sinuhun,
kuin sie suostunet minuhun.

Ompa tietty tietyssäni,
mesimarja mielessäni.
Lempilintu liitossani,
soriainen suojassani.

Ompa tietty tietyssäni,
mesimarja mielessäni.

Mie tahon tanssia

Oi tänä iltana tahon tanssia
tänäpä iltana tahon tanssia.
Oi missä oisi viejät tyttärille,
oi missä oisi viejät tyttärill.

Oi tänä iltana tahon tanssia.
tänäpä iltana tahon tanssia.
Oi kussapa oisi noutajat neitosill,
kussa oisi noutajat neitosill.

Oi tänä iltana tahon tanssia.
tänäpä iltana tahon tanssia,
Oi onko tanssittajia tasaisille,
onko tanssittajia tasaisill.

“Kussa noutajat,
kussa noutajat neitosill?
Missä viejät,
missä viejät on tyttärill?”

Oi tänä iltana tahon tanssia,
tänäpä iltana tahon tanssia.
Liekö kulettajia kaunehille,
kulettajia kaunehille.

Oi tänä iltana tahon tanssia,
tänäpä iltana tahon tanssia,
Oi onko saattelijoita somaisille,
saattelijoita somaisille,

Oi tänä iltana tahon tanssia,
tänäpä iltana tahon tanssia.
Oi löytyisikö kylästä tästä,
löytyisikö kylästä tästä.

“Kussa noutajat…”

Tammi

Emoni oven etehen
veittoni veräjälle
kasvoi tammi terhehinen
pitkä pihlaja yleni.

Haroitteli haarojansa
levitteli lehtiään,
haaroitteli haarojansa,
levitteli lehtiään.

Kenpä tammen tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.
Kenpä tammen tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.

“Ei olt huolta ollenkana,
ajatusta ainutta.
Seistä seinän vieruessa,
tuulta kuulla kujasessa.”

Tuulis tuuli vierellinen,
lasettaisi latvahan.
Sanan veisi, toisen toisi,
oksallensa omenan.

Toisi linnun lentäväisen,
onnen tielle oikialle.
Portin päälle liekkumahan,
toet viestit vieremään.

Ei olt huolta…

Päivön poika valkiane
otti tuon tehäksensä.
Tammen tuli tuntijaksi,
puun pitkän pitäjäksi.

Laati linnut laulamahan,
käet kultaa kukkumaan.
Päivön poika valkiane,
lemmen loihti latvahan.

Ei olt’ huolta…

Outona omilla mailla

Niin soitti soria poika
soitti ku sormi kin-kintatahalla.
Niin soitti soria poika
soitti kun sormi kinta-kintahalla.

Paukutti pajun varrella
koputti koivun koukerolla.
Paukutti pajun varrella,
koputti ko-oivun koukerolla.

“Nousipa nurkkiin nuhina,
joka soppeen sohina.
Silmän isku ikkunalle,
jalan polku portahal.

Kalliot kaheksi lensi,
paukkui paaet kankahilla.
Joet joikui, lammet laikkui,
kaatui kaivo kartanol.”

Niin soitti soria poika,
imeheksi i-ihmisille
Niin soitti soria poika,
imeheksi ihmi-ihmisille.

Outona omilla mailla,
kiusan kielet kan-kannoillansa
Outona omilla mailla,
kiusan kielet kannoi-kannoillansa.

“Nousipa nurkkiin nuhina…”

Travuska

Niinkö luulit neito nuori,
niinkö tiesit, jotta luulit.
Luulit yöksi lähteväsi,
käyä päiväksi käkesit.

Oi Travuska Travuska
trava selonoi.

Läksit toisehen talohon,
toisen talon tanterille.

Oi Travuska…

Oi sisoini, sirkkueini,
neitosista nuorimmainen.
Etpä yöksi lähtenynnä,
etpä yöksi, et kaheksi.
Läksit kaikeksi ijäksi,
kuuksi päiväksi katosit.

Muista maamo kantajaisi,
isä armas auttajaisi.
Muista ahot armahimmat,
käen kukunnat kesällä.

Oi Travuska…

Itke itke meijän neito,
itke itkusi ovilla.
Jätä nuoruus nurkkiloihin,
neitoaikasi unoha.

Oi Travuska…

Oi, sisoini, sirkkueini,
neitosista nuorimmainen.
Huomen tuopi huivin päähän,
vaimon viitan hartehille.
Huomen tuopi huivin päähän,
vaimon viitan hartehille.

Oi Travuska…

Yötulet

Tulkaa neijot yötulille,
vaeltakaa valkioille.

Tulkaa neijot yötulille,
vaeltakaa valkioille.

Tulkaa neijot yötulille,
vaeltakaa valkioille.
Tulkaa neijot yötulille,
vaeltakaa valkioille.
Tehhään taijat yötulilla,
pannaan valat valkioilla.
Tehhään taijat yötulilla,
pannaan valat valkioilla.

Valat onnen vannotaan,
ja lupaukset annetaan,
lupaukset lemmestä.

Silmäykset vaihdetaan,
ja kuva mieleen painetaan,
mielitietty muistissa.

Tulkaa neijot yötuIille,
vaeltakaa valkioille.

Valkioilla viejämiehet,
ottajat on yötulilla
valkioilla viejämiehet,
ottajat on yötulilla.

Hämärässä hiivitään
ja ottajia etsitään,
jos se vaikka.

Onko enne oikeassa,
viejämiehet valkioilla
miehenpuolet mielessä.

Taiat tehhään yötulilla,
valat pannaan valkioilla.

Ottajat on yötulilla,
viejämiehet valkioilla.

Tulkaa neijot yötulille,
vaeltakaa valkioille.

Lemmenliekit yötulilla,
valkioilla valat varmat.
Lemmenliekit yötulilla,
valkioilla valat varmat.

Taiat tehhään yötulilla,
valat pannaan valkioilla.
Ottajat on yötulilla
viejämiehet valkioilla.

Hämärässä hiivitään,
ja ottajia etsittän,
jos se vaikka.

Onko enne oikeassa,
viejämiehet valkioilla,
miehenpuolet mielessä.

Kannunkaataja

Lauloa minä lupasin,
humalahan tultuani,
olvehen osattuani.

Lauloa minä lupasin,
humalan tultuani,
olvehen osattuani,
ilopäähän päästyäni.

Vieläkö viinoa viruisi,
putelista pulputinta.
Lauleleisin kaikki päivät,
kaiken yötä huikkajaisin.

Mist’ on viina synnytetty,
juoma kaunis kasvatettu.
jok’ on joukossa ilona,
ravintona rahvahassa.
Joka miehet miellyttävi,
ihmiset ilahduttavi,
saapi naiset naurusuulle,
miekkoset hyville mielin.

Lauloa minä lupasin,
humalahan tultuani.

Lauloa minä lupasin,
humalahan tultuani,
olvehen osattuani,
ilopäähän päästyäni.

Vieläkö viinoa viruisi,
putelista pulputinta.
Lauleleisin kaikki päivät,
kaiken yötä huikkajaisin.

Voi kun jou’uin juomariksi,
ratkesin kylän ratiksi.
Joka pullon puistajaksi,
joka kannun kaatajaksi.
Sikuna miun sekoitti,
savuviina siksi saattoi.
Sikuna miun sekoitti,
savuviina siksi saattoi.

Mist’ on viina synnytetty…

Aitara

Oitara aitara lähtään likat laiturille.
Oitara aitara liinat, huivit liottammah.
Oitara aitara parhaat paijat pesemähä.

Oitara aitara pyykit pyöritelläh,
Oitara aitara liinat liotellah,
Oitara aitara suopa silotellah,
Oitara aitara vesi valutellah.

Oitara aitara, oitara aitara…

Oitara aitara kun on liinat liotettu.
Oitara aitara vesi poies valutettu.
Oitara aitara päästään likat lähte-

Lähtään likat laitu-,
likat laiturilta.
Kottiin kulettammaan,
kottiin jo kulettammaan
puhtahat on paijat,
puhtahat on paijat,
liinat liotettu,
liinat on liotettunna.

Oitara aitara, oitara aitara…

Oitara aitara pyykit narull ripustellah.
Oitara aitara päivä pari kuiva-

Päivä kuivatettu,
päivä on kuivatettu.
Pyykit pyöritetty,
pyykit on pyöritetty.
Liinat liotettu,
liinat on liotettu,
Suopa silotettu,
suopa on silotettu.
Vesi valutettu,
vesi on valutettu,
vesi on valutettunna,
ja liinat on liotettunna.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s